Antti Heikkilän dieetti

Antti Heikkilä on lääkäri, joka puhuu vähähiilihydraattisen ja sokerittoman ruokavalion puolesta. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjoittanut useita artikkeleita ja kansantajuisia kirjoja.

Vähä- eli niukkahiilihydraattinen (VHH) ruokavalio perustuu ajatukselle, jonka mukaan ihmisen aineenvaihdunta on kokonaisuudessaan monimutkainen järjestelmä, jota välipalat, kiire, teollinen ruoka ja lisäaineet sekoittavat. Ongelman ratkaisuna nähdään ravinnon hiilihydraattien määrän vähentäminen ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaminen myös muilla ruokavalinnoilla. Heikkilän mukaan ravintoaineiden teollinen muokkaus ja valmisruoat ovat köyhdyttäneet nykyihmisen ruokavaliota ja siten monia terveydellisiä ongelmia on mahdollista estää tai helpottaa vähähiilihydraattista ja ravinteikasta ruokavaliota noudattamalla.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion edut

Oikeilla ravinnollisilla valinnoilla voi Heikkilän mukaan hoitaa useita sairauksia lääkkeitä tehokkaammin tai ruokavaliolla voi ainakin tukea lääkehoitoa. Toisaalta vähähiilihydraattinen ruokavalio ei välttämättä sovi kaikille ainakaan samalla tavalla toteutettuna, koska ihmiset ovat yksilöitä. Käytännössä on osoittautunut, että dieetti toimii parhaiten, kun hiilihydraattien saanti ei ylitä 72 g vuorokaudessa. Aktiivisilla ja paljon liikuntaa harrastavilla saanti voi olla jopa 100 g, mutta etenkin vanhemmilla ihmisillä saannin olisi hyvä jäädä suosituksen alle

Hiilihydraattien rajoittamisesta on tutkitusti hyötyä monille ihmisille. Hiilihydraatit lisäävät insuliinin tuotantoa, mikä puolestaan saa aikaan lihomista. Kun hiilihydraattien määrää ravinnossa lasketaan ja suositaan ns. hyvälaatuisia hiilihydraatteja, tapahtuu laihtumista eikä verensokeri heittele samalla tavalla kuin aikaisemmin. Varsinkin keski-ikäisille ylipainosta ja metaboolisista ongelmista kärsiville tällainen ruokavalio voi tutkitusti tuoda suurta helpotusta ja auttaa painonhallinnassa ja -pudotuksessa.

Mitä saa syödä?

Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa jätetään pois peruna ja viljatuotteet, kuten pasta, makaroni ja leipä, sekä lisätty sokeri. Heikkilän mukaan eurooppalaisten ihmisten elimistö ei ole vielä tottunut viljoihin, koska täällä on harjoitettu viljelyä verrattain lyhyen aikaa toisin kuin esimerkiksi Lähi-idässä. Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa vilja korvataankin mm. siemenillä, pähkinöillä, kasviksilla ja marjoilla, joista saadaan myös elimistön tarvitsemaa kuitua. Myös perinteisen lääketieteen pannaan julistamia eläinrasvoja sisältämiä tuotteita kuten kermaa, voita ja kananmunia saa käyttää lähes mielin määrin. Tärkeää olisi myös syödä vain kolme ateriaa päivässä, koska liian tiheät ruokailut sotkevat Heikkilän mukaan hormonitasapainoa ja latistavat siten lihomiselle.

Pääaterioilla syödään lihaa, kalaa, kanaa ja tuoreita tai höyrystettyjä vihanneksia. Mausteita käytetään säästellen, jolloin ruokien ominaismaut pääsevät esille. Vihanneksista ja marjoista saadaan paljon hyödyllisiä vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja kuituja, jotka ovat elimistölle välttämättömiä ja edistävät hyvinvointia. Suurinta osaa hedelmistä Heikkinen neuvoo välttämään niiden korkean sokeripitoisuuden takia. Vähähiilihydraattinen dieetti on oikein toteutettuna turvallinen ja sen edut on osoitettu lukuisilla tutkimuksilla. Toisin kuin mediassa yleensä esitetään, vähähiilihydraattinen ruokavalio voi myös auttaa taistelussa sydäntauteja vastaan, jos hiilihydraattien lähteenä käytetään pääasiassa vihanneksia.

Rasvat ja kritiikki

Heikkilä puolustaa voimakkaasti kokorasvaisten maitotuotteiden ja eläinrasvojen käyttöä, joita on perinteisesti pidetty sydäntautien ja muiden terveysongelmien aiheuttajina. Heikkilän mukaan tällaisille väitteille ei ole olemassa tutkimuksellista näyttöä, vaan tutkimukset puoltavat nimenomaan vastakkaista näkökantaa. Hänen mukaansa esimerkiksi juuri maidon pastörointi ja keventäminen ovat pääsyy laktoosi-intoleranssin yleistymiseen ja vain täysrasvaisessa maidossa on jäljellä kaikki maidon terveyttä edistävät ominaisuudet ja ainesosat.

Heikkilän ruokavaliossa pyritäänkin syömään mahdollisimman puhdasta, luonnonmukaista ja teollisesti käsittelemätöntä (luomu-)ruokaa. Ravinto koostuu nimenomaan eläinperäisistä ruoka-aineista ja eläinrasvasta kuten voista. Ainoana kasvisperäisenä rasvana käytetään oliiviöljyä ja kaikkia keinotekoisesti ja teollisesti käsiteltyjä transrasvoja vältetään. Heikkilä onkin väläyttänyt transrasvoja yhtenä nykyisen diabetesbuumin suurimmista syistä, koska ne muodostavat solukalvoon virheellisiä rakenteita aiheuttaen insuliiniresistenssiä.